Pirkko pääsi tänään taas töihin.
Se on aikaisemmin tehnyt ahkerasti hommia häiriökoirana ohitus- ja johtajuuskursseilla. Pirkko onkin vallan taitava tarharäyhääjä ja hyvä ohitettava räyhääjille, Pirkko kun ei muuta vaivaudu tekemään kuin nostamaan hännän lipuksi.
Tänään Pirkko kuitenkin pääsi esittelemään ominta aluettaan, eli jäljestystä. Olin tehnyt 1½ tuntia aikaisemmin pellolle namiruudun (1mx1m), sekä suoran jäljen. Priima teki töitä hienosti ja lopuksi vielä nojaili kurssilaisiin onnellisena. Pirkko pieni esimerkkikoira, kyllä tolla kelpaa mallia näyttää!
torstai 20. toukokuuta 2010
sunnuntai 16. toukokuuta 2010
Peltojälkeä tuulisena päivänä
Peltojälkikausi korkattu, viimein. Kai se on niin, että parempi myöhään kun ei milloinkaan.
Kaikki kolme koiraa saivat pellolle jäljet. Tein Doorikselle jäljen odottamaan kauemmalle apilapellolle, kun Priima ja Töppönen ajoivat heinällä.
Töppöselle 50askeleen suora, joka askeleella namia. Töppis oli ensin "JEE, namia", jota seurasi 45askeleen jälkeen "Äh, kuuma, tuulee, hankalaa, ei jaksa", hetken käkäilyn jälkeen nenä meni taas maahan ja Töppö löysi namipurkin... "Jee, PALJON ruokaa!". Hyvä ruoka, parempi mieli. Kyllä siitä vielä jälkitöppö tulee, paremmat herkut, alkuun lyhyempiä jälkiä.
Pirkko ajoi komiasti tuulesta huolimatta. Jäljellä oli 6 kulmaa, namia siellä sun täällä. Namirytmi vaihteli kovasti. Toisinaan joka askeleella usean askeleen ajan, toisinaan yhdellä askeleella vaihtelevalla rytmillä, kuitenkin alle puolet jäljestä namitettu. 5. kulma meni hapuiluksi, Priima väsähti, olisi kaivannut siinä kohtaa enemmän ruokaa, mutta enpä ollut laittanut. Tuuli vaihtui vastetuulesta voimakkaaksi sivutuuleksi kulmassa ja Pirkkoa otti pattiin. Pienen hapuilun jälkeen jatkoi hyvällä intensiviteetillä ajoa ja 6. kulma oli taas hyvä.
Dooriksen jälki oli apilapellolla, jossa viimevuotiset rehut keräämättä. Päälle oli kasvanut hyvä heinä. Ei namia. Ensimmäin suora voimakkaasta sivutuulesta huolimatta erinomainen, kulmasta meni metrin yli ja korjasi. Kaariajo tuntui hieman hapuilevalta, mutta en ole varma olinko minä väärässä jäljen menopaikasta vai koira. Väitän että kuvittelin taas tietäväni, en kuitenkaan onneksi alkanut korjaamaan koiraa. Viimeinen (terävä) kulma tuotti ogelmia, ensin ajoi kulman hyvin, jatkoi jo usean metrin jäljen ajoa, kun yhtäkkiä iski epävarmuus. Dooris palasi tarkistamaan joka suunnan ja jatkoi vasta sitten jäljen ajoa. Tästä tavasta kun pääsisi eroon, toisinaan Dooris tekee tämän metsässäkin. Viimeinen suora hyvin, voimakkaasta takatuulesta johtuen ajoi yli viimeisestä kepistä n. metrin, mutta palasi ilmaisemaan. Hyvä Dee!
Olin oikein tyytyväinen Dooriksen työskentelyyn kokonaisuutena, se ei ole montaa peltojälkeä aikuisiällä ajanut ja tämä oli ehdottomasti paras niistä. Jälkityöskentely varmaa ja innokasta, kuitenkin ilman turhaa hönkää. Janalta nosti jäljen ihan ok, olisi voinut toki olla varmempi, mutta ensimmäinen peltojälki, itseasiassa 2. jälki tällä kaudella, joten annettakoon anteeksi. Esineilmaisut varmoja ja ja koiran mieli jäljen jälkeen tyytyväinen, kuten emännänkin!
Kaikki kolme koiraa saivat pellolle jäljet. Tein Doorikselle jäljen odottamaan kauemmalle apilapellolle, kun Priima ja Töppönen ajoivat heinällä.
Töppöselle 50askeleen suora, joka askeleella namia. Töppis oli ensin "JEE, namia", jota seurasi 45askeleen jälkeen "Äh, kuuma, tuulee, hankalaa, ei jaksa", hetken käkäilyn jälkeen nenä meni taas maahan ja Töppö löysi namipurkin... "Jee, PALJON ruokaa!". Hyvä ruoka, parempi mieli. Kyllä siitä vielä jälkitöppö tulee, paremmat herkut, alkuun lyhyempiä jälkiä.
Pirkko ajoi komiasti tuulesta huolimatta. Jäljellä oli 6 kulmaa, namia siellä sun täällä. Namirytmi vaihteli kovasti. Toisinaan joka askeleella usean askeleen ajan, toisinaan yhdellä askeleella vaihtelevalla rytmillä, kuitenkin alle puolet jäljestä namitettu. 5. kulma meni hapuiluksi, Priima väsähti, olisi kaivannut siinä kohtaa enemmän ruokaa, mutta enpä ollut laittanut. Tuuli vaihtui vastetuulesta voimakkaaksi sivutuuleksi kulmassa ja Pirkkoa otti pattiin. Pienen hapuilun jälkeen jatkoi hyvällä intensiviteetillä ajoa ja 6. kulma oli taas hyvä.
Dooriksen jälki oli apilapellolla, jossa viimevuotiset rehut keräämättä. Päälle oli kasvanut hyvä heinä. Ei namia. Ensimmäin suora voimakkaasta sivutuulesta huolimatta erinomainen, kulmasta meni metrin yli ja korjasi. Kaariajo tuntui hieman hapuilevalta, mutta en ole varma olinko minä väärässä jäljen menopaikasta vai koira. Väitän että kuvittelin taas tietäväni, en kuitenkaan onneksi alkanut korjaamaan koiraa. Viimeinen (terävä) kulma tuotti ogelmia, ensin ajoi kulman hyvin, jatkoi jo usean metrin jäljen ajoa, kun yhtäkkiä iski epävarmuus. Dooris palasi tarkistamaan joka suunnan ja jatkoi vasta sitten jäljen ajoa. Tästä tavasta kun pääsisi eroon, toisinaan Dooris tekee tämän metsässäkin. Viimeinen suora hyvin, voimakkaasta takatuulesta johtuen ajoi yli viimeisestä kepistä n. metrin, mutta palasi ilmaisemaan. Hyvä Dee!Olin oikein tyytyväinen Dooriksen työskentelyyn kokonaisuutena, se ei ole montaa peltojälkeä aikuisiällä ajanut ja tämä oli ehdottomasti paras niistä. Jälkityöskentely varmaa ja innokasta, kuitenkin ilman turhaa hönkää. Janalta nosti jäljen ihan ok, olisi voinut toki olla varmempi, mutta ensimmäinen peltojälki, itseasiassa 2. jälki tällä kaudella, joten annettakoon anteeksi. Esineilmaisut varmoja ja ja koiran mieli jäljen jälkeen tyytyväinen, kuten emännänkin!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
