keskiviikko 28. huhtikuuta 2010

Tottistelua iltalenkin lomassa

Dooriksella on anturahaava ja mulla flunssanpoikasta, niin ollaan elelty rauhallisesti. Treeniä en ole ihmeemmin tehnyt, vaikka intoa tuntuu ilmestyvän jatkuvasti lisää ja lisää. Se on selvä kevään merkki se! Vai oisko jo lupaus kesästä?

Tänään iltalenkillä innostuin tottistelemaan molempien koirien kanssa. Mentiin läheiselle nurmelle, Priima sai palloilla vapaana, kun otettiin liikkeitä Dooriksen kanssa. Istuminen uudella "sitta"-käskyllä ja käsiavulla toimi hienosti. Treenataan sitä tokon kaukokäskyjä varten. Dooris on selvästi ymmärtänyt mitä siltä haen. Seuraaminen oli hyvää, paikka oli oikea ja kontakti oli erinomainen. Maahanmenot nopeita. Palkkana pienet kuivanappulat, Pirkon jämiä teollisen ruokinnan ajoilta.
Laitoin Dooriksen paikamakuuseen Priiman tottiksen ajaksi. Priiman kanssa tehtiin seuraamista, käännöksiä, sekä luoksetulot istumisesta ja maasta. Erehdyin kehumaan iloisesti Priimaa hyvästä luoksetulosta ja Dooris luuli minun kehuvan ja kutsuvan sitä. Kävin rauhassa palauttamassa Dooriksen takaisin maahan, jossa sitten kestikin hyvin. Priiman kanssa tottistellessa en yleensä käytä hirmuisesti ääntä, joten moka oli minun, ei Dooriksen.

Likat oli onnellisen oloisia pienestä tottistuokiosta ja sen jälkeen pistivätkin leikiksi.

Nana oli kyläilemässä useamman päivän. Oli ihana viettää aikaa NappulanNeidin kanssa. Se on sisällä varsinainen jyrinä Priimaa kohtaan, mutta ulkona ne on hyvät kaverukset. Likoilla oli kivaa polskia joessa kolmestaan ja juosta pitkin hiekkakuoppia ja metsiä. Nana-kaupunkilainenkin pääsi kunnon metsälenkille. Nana esitteli hienon palautuspullonoudon ja on ihailtavan hyvin äitini hallinnassa vapaana kulkiessa. Runsas lenkkeily kuitenkin taisi käydä Nanan lapaan kipeästi, joten se lähti mielellään takaisin kaupunkiin viettämään rauhallista arkea. Se on cartrophen kuurilla, josta toivotaan helpotusta niska-lapaseudun kipuiluun. Onneksi tulee kesä ja uimakelit, niin Nanakin saa kasvatettua etuosan lihakset takaisin. Josko Neitiä vaikka syksyllä näkisi veteraaniluokan kehässä...?

1 kommentti: